she-o. Katastrofaalinen Katapultti MET, suvullinen VARATTU

she-o. Katastrofaalinen Katapultti MET, suvullinen VARATTU

ViestiKirjoittaja Alegre » 16 Maalis 2018, 23:22

Katastrofaalinen Katapultti MET
VH14-017-0172
synt. 20.02.2014
shetlanninponi, ori
säkä 103cm

yleispainotteinen
helppo B, 60cm, vaativa valjakko
kasvattaja Sinte, Metsälampi
Sivut pitää ilmoittaa myös kasvattajalle

i. Päivärinteen Niilo
ii. Edenelle Humphrey
ie. Wyat Rebella
e. Ethereal Fiasco F
ei. Sixx Dollars Fiasco MET
ee. Varjomäen Mirella

Jälkeläiset
t. Katastrofin Odelia (myynnissä Alegressa)
t. Katastrofin Xemina (myynnissä Alegressa)
o. Katastrofin Viktor (kadonnut)


Vanha osoite http://loci.kolkko.net/h/kapu.php


Luonne
Katastrofaalinen Katapultti MET tai lyhyesti vain Kapu on veijarimainen poniori, jonka kanssa työskennellessä ei voi välttyä ilolta. Kapu on kaiken ponimaisuutensa lisäksi myös erittäin hyvän työinnon omaava hevonen, joka opettelee uusia asioita mielellään.


Tarhassa Kapu usein viettää aikaansa rapsutellen kavereita tai ruokaa syöden, jos sitä on yhtään tarjolla. Kapu on myös se hevonen, joka ensimmäisenä kirmaa portille, kun joku sen avaa. Vaikka poni tuleekin tarhasta kiltisti, on Kapu vaikea saada laitumelta kiinni ja sinne ei auta edes mennä ilman herkkuja. Talutettaessa ori käyttäätyy kuin herrasmies, oli sitten päässä riimu tai suitset.

Tallissa Kapu on utelias kaveri, joka tykkää keskustella hirnumalla ja hörisemällä. Ori ei siedä milläänmuotoa yksin talliin jäämistä vaan hirnuu taukoamatta ja paukuttaa kavioillaan seiniä ja lattiaa. Kapun kanssa karsinassa puuhailu on mielenkiintoista puuhaa: utelias poni tutkailee jokaista esinettä ja tuntuu työntävän turpansa kaikkialle. Harjaustoimenpiteisiin ori suhtautuu nautiskellen, eikä arista mistään paikasta. Kaviot poni antaa kenen tahansa nostaa ylös, vaikka välillä kokeileekin, tarvitseeko sitä itse pitää ylhäällä.

Satuloitaessa ja valjastettaessa Kapu seisoo nätisti paikoillaan, mutta häntäkapan laitosta ei vekkuli poni oikein välitä, vaan painaa häntänsä tiukasti alas. Maha-/satulavyön kiristämistä ei Kapu arasta, mutta saattaa kuiten korviian luimasta, jos liian nopeasti vyötä kiristää. Kuolaimet ori ottaa useimmiten kiltisti suuhunsa, jos pään saa ensiksi pois lattianrajasta.

Ratsuna Kapu on tarmokas ja hyvän työinnon omistava, kuitenkin ponimaista veikeyttä unohtamatta. Ori vaatii selkeät ja jämäkät pyynnöt alussa, jotta se menovaihde löytyy, eikä pientä protestointia tai ilopukkeja kannata säikähtää. Tasaisella työskenneltäessä poni tekee pyydetyt tehtävät sujuvasti, kunhan pyynnöt ovat selkeitä. Pidätteet eivät aina mene lävitse heti varsinkaan silloin, kun ori innostuu laukkailusta, joten puolipidätteillä kannattaakin pitää Kapun huomio työskentelyssä.

Esteillä poni innostuu useimmiten, mutta vaatii ratsastajalta päättäväisyyttä, jotta esteet mennään annetussa järjestyksessä. Isoimpien esteiden kohdalla myös ratsastajan tasapaino ja tuki ovat tärkeitä: jos Kapua yhtään epäilyttää, ettei pääse esteestä ylitse on vastauksena kielto. Puomitehtävillä ori usein miettii tarkasti askeliaan, joten eteenpäin ratsastaminen ennen puomeja ja puomien päällä on tärkeää.

Maastoillessa Kapu usein on innokkaasti menossa eteenpäin, mutta kuuntelee kuitenkin ratsastajaa ja osaa myös itse pysyä poissa edellämenevän hännästä. Maastoesteet onnistuvat tämän ponin kanssa vaivatta, kunhan ratsastaja muistaa pysyä kyydissä.

Kärrien edessä ori usein miettiikin hetken, miten tämä menikään. Paljon ajettu oripoika tietää omistajansa käsissä, milloin tulee mennä kovempaa ja milloin hidastaa. Kapun on ajettaessa herkkä avuille ja saattaakin uuden kuskin kanssa aluksi tehdä tottumuksensa mukaan, mikä voi tarkoittaa yllättäviäkin askellajin- tai temmonmuutoksia. Kapu kuitenkin on mukautumiskykyinen ja oppii vähitellen uuden kuskin tuntumalle. Parivaljakossa poni toimii usein hitaammin avuille aluksi, mutta verryttelyjen jälkeen on taas oma valloittava itsensä.
© Loci


YLA3 - 76,5p - Syyskuu 2014
23,5 (18+5,5) - 20 (17+3) - 18 - 10 - 5
Merkitse jatkossa tarinakilpailut selkeämmin (ts. mainitse, että on tarinakilpailu vaikkapa tarinan yhteydessä). Suurempi jälkeläismäärä olisi nostanut jälkeläispisteitä. Luonne oli hyvin kirjoitettu ja kertoi monipuolisesti ponin luonteesta olematta kuitenkaan tylsää luettava. Harmittavasti tekstipisteiden toinen osio jäi kovin pieneksi.

KRJ-III - 85,75 p - Syyskuu 2014
15 (6+4+5) - 40 - 20,25 - 5 - 5,5


Kilpailut
Kilpaillut porrastettuja
KRJ vt. 5 - ERJ vt. 5 - KERJ vt. 2 - VVJ vt. 8

Tarinakilpailut
Tarinakoulukilpailut 29.04.2014, Metsälammen Ratsutalli, HeC 1/1

Istuin ponin selässä ja vihdoin minut päästettiin ratsastusareenalle. Edellinen ratsukko oli mennyt todella nätisti radan ja paineeni kasvoivat. Kertasin rataa mielessäni ja annoin Kapun kävellä kouluaitojen sisäpuolelle. Kapu kyllä oli tottunut olemaan yksin kentällä, mutta tuijottavia silmäpareja oli huimasti enemmän kuin aikaisemmin. Kaikista ihmisistä huolimatta ori tepsutti tarmokkaasti aitojen viertä ja kuulin tuomarin pillin vihellyksen. Nyt vain toivomaan ettei pukkinappula syty palamaan!

Tervehdys sujui huolellisesti ja jatkaessamme matkaa tunsin käännöksessä kisatakkini olevan kireä, kaipa se nyt oli monen vuoden käytön jälkeen jäämässä pieneksi. Ensimmäiset tehtävät sujuivat ongelmitta, vaikka jouduinkin muutamaan otteeseen ponia muistuttamaan siitä, mikä on työntekoa. Kun vaihteeksi käännyimme selin yleisöön kuului suuri naurunremakka, jota jatkuikin loppuradan ajan. "Anna mun kaikki kestää", ajattelin yritin pitää itseni tyynenä. Lopulta päästessäni lopputervehdykseen olin kai niin jännittynyt, että Kapu tiputti ravin aivan liaan aikaisin ja pysähtyi pari metriä ennen kirjaimen oikeaa kohtaa.

Kun pääsin radalta tuli äitini sanomaan, että takkini oli tainnut jäädä pieneksi. Äidin pidellessä ponia paikoillaan riisuin takkini ja näin kammottavan suuren reiän, joka oli ilmestynyt radan aikana takkini selkämykseen. EI ei ei, tämä ei ollut mun päivä!

Hauska tarina epätietoisuudesta, joka sai varmasti epätoivotun, inhan jännityksen kutkuttelemaan kilpailusuorituksen aikana. Mielestäni oli hyvä, että naurun syy paljastui vasta tarinan loppumetreillä: näin koko tekstissä säilyi pieni jännitys ja odotus jutun ratkeamisesta (kirjaimellisesti). Ainoana osallistujana, paljon onnea ja palkintoja! 50v€, sinivalkoinen ruusuke, Metsiksen logolla varustettu ratsastusloimi sekä upouusi kisatakki. -Sanna E.



Päiväkirjamerkinnät

Maastoilua Metsälammella, 01.08.2014

Tänään käytiin Kapun kasvattajan, Sannan, tallilla maastoilemassa. Kapu kolisteli koko matkan pienessä trailerissa, ponin mokoma on tottunut selvästikin kiertämään kisoissa ponilauman kanssa hevosautossamme. Sanna oli ystävällisesti järjestänyt Kapulle jo valmiiksi ulkokarsinaan aluset ja ori pääsikin myös hetkeksi tarhaan jaloittelemaan.

Tiesin, että minun olisi turha laittaa ponille satulaa selkään, jalkani sentään ylettivät melkein maahan sen selässä istuessani, joten solmin vain riimunnarun Kapun kaulan ympärille turvallisuuden tähden. Kuolaimia ori vastusti hetken, mutta lopulta houkuttelun jälkeen suukin aukeni. Kun sain itseni valmiiksi otin ponin ulos karsinasta ja jäin odottelemaan muita ratsukoita tallipihalle.

Maastoletkassa olimme viimeisiä: onhan Kapu ori, mutta myös maastoilijoista pienin. Kun olimme kaikki valmiita lähtöön, Sanna kärkenä suuntasimme laitumien ohitse kohti maantietä. Kapu hirnui tapansa mukaan laitumella oleville neitokaisille ja ruunikko shetlanninponitamma Myy ravasi aidan viereen katsomaan, kuka sille oikein hirnuu.

Tieltä pujahdimme Jokipolulle, missä muut ravasivat reippaammin ja minä sain laukata Kapun kanssa, jotta kestäisimme perässä. Jokipolun päästä suuntasimme Viitapolulle, missä otimme laukkapätkän, jolla jäimmekin sitten muista jälkeen. Kapu innostui pätkästä niin, että pukitteli useampaan otteeseen. Kun letka oli taas kasassa, kävelimme Suopöllön ohitse ja jatkoimme ravissa matkaa Harjupolkua pitkin kohti Metsälampea.

Harjupolulta pääsimme Harjulenkille, jota ravasimme hetken ja siirsimme ratsumme käyntiin. Kapu olisi kovasti halunnu vilvoittelemaan lampeen, mutta komensin sen jatkamaan polkua pitkin muiden perässä, aina takaisin pihaan saakka.

Kysyin pihaan päästyämme, halusiko joku tulla seuraksi, kun kävisin lenkin jälkeen vielä uittamassa Kapun. Muutama hoitaja nosti kätensä pystyyn ja sanoivat käyvänsä ensin vain ottamassa satulat pois.



Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu, 15.09.2014

Aamulla vilkaistessani Kapun karsinaan sain kiittää onneani: kerrankin ori oli onnistunut pitämään itsensä suhteellisen siistinä ennen tärkeää päivää. Emman ja Mikon tehdessä aamutallia sain itse keskittyä trailerin pakkaamiseen ja ponin siistimiseen. Tänään en voisi ottaa mukaan muita poneja, Jenniina oli lupautunut esittämään Kapun kehässä ja itse ratsastaisin.

Huolellisen harjaamisen ja ponin paketoinnin jälkeen taluttelin orin trailerille. Jenniina oli jo kiinnittänyt heinäverkon, jotta suurimmilta tuhoilta säästtäisiin, tunnetustikaan Kapu ei ole yksinään matkaavaa sorttia. Kapu käveli sisälle koppiin kaikessa rauhassa ja kävikin heinien kimppuun saman tien. Kun kiinnostus heiniin loppui, alkoi Kapun hirnuminen ja kuopiminen, miten paljon meteliä yksi pieni poni voikaan saada aikaiseksi?

Vihdoin ollessamme perillä Kapu viitsi rauhoittua. Seuraahan se vain matkalle halusi, mutta tänään se ei ollut mahdollista. Komeat pitkäjalkaiset puoliveriset valtasivat näkymään, mutta Kapu teki oman egonsa koon selväksi äänekkäällä hirnumisella ja sekös ihmisiä huvitti.

Pääsin katselemaan muiden suorituksia odotellessani omaa vuoroani, ja Jenniinan valmistellessa Kapua, mikä mahtava hevosenhoitaja minulle olikaan sattunut työntekijäksi, sain katsella muiden suorituksia. Upeat liikkeet ja mikä kokoaminen. Tuollaisesta voisin van haaveksia shetlanninponieni kanssa, onnekseni olin haalinut myös muutaman pitkäjalan tallin arkea värittämään.

Oman osuutensa Kapu hoiti hienosti, Helppo B - tasoinen rata sujui hyvin tuloksin. En minä mitään huikeita pisteitä mistään odottanut ja sainkin jäädä rakennearvostelun jälkeen jännittyneenä odottamaan, mitä tulevan pitäisi.

Tuomareiden laskettua viimeisien osallistujien pisteet oli aika kokoontua kasalle. Kapu ja Jenniinan astellessa vuorolla kehään jännitin polvet tutisten. Pisteet kuullessani sain huokaista helpotuksesta, kolmospalkinto ei ollut yllätys, mutta aktiivisella jalostusmarkkinoinnilla saisi varmasti jälkeläisiä, joilla kerryttää lisää pisteitä, kyllä me vielä Kapusta kakkosen arvoinen kouluori taiottaisiin!



Yleislaatuarvostelu, 25.09.2014
Aamulla talliin astellessani tuijotin karsinasta ilkikurisesti vilkuilevaa ponia. Upouusi loimi riekaleina, turvettä joka paikassa. Ja tämän ponin siis pitäisi tänään olla show-kehässä näyttämässä komeuttaan? Onneksi Jenniina ja Miko olivat tänään aamuvuorossa, joten minua ei tarvittu hevosten tarhaukseen tai karsinoiden siivoukseen, Katastrofi-poni saisi koko huomioni.

Saatuani risan loimen pois Kapun päältä, suuntasin suoraan pesukarsinaan ja huuhtelin koko ponin huolellisesti. Eilinen pesu-urakka oli mennyt aivan hukkaan. Pyyhekuivauksen jälkeen ori sai vanhan, siistihkön fleece-loimen päälleen ja jatkoin harjan ja hännän siistimisellä. Kapu sai jäädä seisoskelemaan pesukarsinaan aamutallilaisten aloittaessa karsinoiden siivousta ja itse vein Kapun tarvikkeet traileriin. Tiesin jo ennestään, ettei Kapua kannattanut viedä yksin minnekään, särkyisi pian koko traileri, joten trailerin alusia vaihtaessani pohdin sopivaa matkakumppania.

Matkakumppani valikoitui oikeastaan helppouden takia: Leo oli siistin näköinen ja helppo kuljetettava. Haettuani Leon talliin ja saatuani sen matkakuntoon, vaihdoin Kapun loimen ja pyöritin pintelit jalkoihin. Miko auttoi orien lastaamisessa, hoitajaksi lupautuneen Emman nappaisin matkalta kyytiin.

Orit tyytyivät syömään ja keskustelemaan, kenties naisista, koko matkan, joten sain huokaista helpotuksesta, traileri selviäisi jopa ehjänä tästä reissusta. Leo oli tapansa mukaan taistelemassa vastaan jokaista kehotusta kohtaan ja painelemassa syömään heinää. Kapu taas hirnui tammoille, vaikkakin käyttäytyi muuten kuin herrasmies konsanaan.

Kehä ei ollut mennyt mitenkään erinomaisesti. Edellä olleet tammat saivat orin aivan hurmion valtaan ja tuntui kuin ori olisi leijaillut jossain muussa maailmassa. Harmittavasti pisteet tippuivat alas, mutta tiesin, että paremmalla tuurilla ja lisäharjoittelulla saataisiin varmasti Kapun kanssa parempi tulos.

Palkintojen jaossa jopa yllätyin, olin toki odottanut kolmatta palkintoa, mutta kakkospalkinto oli jäänyt vain viidestä pisteestä kiinni – se olisi helposti kirittävissä. Pieni pokaali ja ruusuke, sekä lahjapussukka tekivät tottakai omistajan onnelliseksi. Ensikerralla yrittäisimme kovemmin ja onnistuisimme paremmin. Nyt vain suunnittelemaan seuraavia astutuksia ja miettimään miten palkittaisiin tämä poni tänäiltana.



Valmennukset

Kouluvalmennus 25.05.2014, Sanna E.
kentän laidalta ratsua, joka kulki aktiivisesti eteenpäin omalla moottorillaan. Locin istunta vaikutti hiukan etukenoiselta, mikä lisäsi reippaaseen poniin vauhtia entisestään. Pyysin ratsastajaa korjaamaan istuntansa, minkä jälkeen meno parani huomattavasti ainakin minun silmissäni. Huolellisten verryttelyjen jälkeen ohjeistin Locille harjoituksen joka sisälsi temponvaihteluita sekä pohkeenväistöjä. Väistöissä Kapu temppuili liian voimakkaiden apujen seurauksena, ja perä lensi muutamaan otteeseen. Pikkuhiljaa harjoitukset alkoivat sujua paremmin, ja siirryimme laukkaharjoitusten pariin. Ensimmäisen laukannoston jälkeen Kapu lähti kokonaan hanskasta ja laukkasi pukkien saattelemana vajaan kierroksen, ennen kuin Loci sai orin takaisin hallintaansa. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, ja loppua kohden suoritukset paranivat kerta kerralta. Hyvää työskentelyä!



Kouluvalmennus 04.08.2014, Kuristaja
Saavuin kentälle ja huomasin jo ratsukon lämmitelleen. Katsoin tarmokasta pikkuponia kipittämässä kentällä, hymyilin koska tämä oli ensinmäinen ponivalmennukseni. Tervehdin ratsukkoa ja liukenin kentän keskelle ja pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat Ratsukko jatkoi kentällä, tehden pysähdyksiä ja voltteja. Ponin ollessa hyvin kuulolla käynissä, pyysin ratsastajan antamaan ponille ohjaa, mutta pitämään kuolaintuntumat ja alkaa lisäämään ponin askeleen pituutta. Kapu yrittikin eka raviin, mutta pyysin samalla tehdä puolipidätteitä orin kanssa, pikkuhiljaa Kapu alkoi pidentään käyntiään. Kehuin ratsukkoa ja pyysin heidän jatkavan ravissa, tehden samalla pysähdyksiä. Olin tyytyväinen näkemääni, kun ori alkoi pehmetä kuolaimelle ja käyttämään takaosaansa. Pyysin heitä kokeilemaan koottua ravia, ja pikkuhiljaa ori alkoikin lyhentämään raviansa, askeleesta tuli korkeampi ja takaosa pyrki syvemmälle alle ja etuosa alkoi ponilla keventymään. Hämmästyin kuinka hyvä yhteistyö ratsastajalla ja ponilla oli. Ponin alkeassa hikeentymään pyysin ratsastajaa antamaan vapaat ohjat ja jatkamaan käynnissä. Kehuin ja sanoin että onnistumiseen on hyvä lopettaa tällä kertaa.



Kouluvalmennus 05.08.2014, *lumienkuli*

Oltiin sovittu Locin kanssa palvelus palveluksesta ja koska Loci oli tuomaroinut Sahne Studissa järjestetyn match shown melkein kokonaan, lupasin käydä hänen tunnillaan pitämässä valmennustunnin hänelle ja hänen valitsemalleen ratsulle. Loci olikin valinnut ratsukseen sympaattisen shetlanninponi-orin Kapun ja valmennuksen tasoksi helppo b. Olinkin itseasiassa suhteellisen innoissani jo matkalla valmennukseen, sillä olin viime aikoina valmentanut ainoastaan vaativa tasoisia ratsukoita ja hieman helpomman tasoinen valmennus olikin siis toivottua vaihtelua. Saavuimmekin Locin kanssa lähes sekuntilleen samaa aikaa kentälle ja pikaisten kuulumisten vaihdon jälkeen pyysin ratsukkoa aloittelemaan alkulämmittelyitä, jotta näkisin miten ratsukon yhteistyö toimii. Alkuun Kapu ei tuntunut liikkuvan kunnolla eteenpäin, eikä oikein kuuntelevan Locin antamia apuja, mutta kun muistutin Locia periksiantamattomuuden, sekä jämäkkyyden tärkeydestä, alkoi ori liikkua ihan kiitettävän hyvin. Vähän aikaa meni ennen kuin ratsukko löysi yhteisen sävelen, mutta lopulta se löytyi ja yhteistyö toimikin lopulta ihan kiitettävästi. Ehdotinkin varsinaisen valmennuksen aloittamista lähes samantien kun yhteistyö alkoi toimimaan kunnolla ja tämä kävi Locillekin hyvin.

Ensimäiseksi pyysin ratsukkoa kokeilemaan lisättyä käyntiä, siirtymään siitä keskiraviin ja lopuksi keskilaukkaan. Käynnin, sekä ravin aikana Kapu toimikin erinomaisesti, mutta laukkaan siirryttäessä oria olisi selkeästi huvittanut kirmata kiitolaukkaa päättömästi ympäri kenttää. Onneksi Loci osasi selkeästi arvata tämän tempauksen ja hän aloitti puolipidätteiden antamisen jo ennen laukkaan siirtymistä ja niinpä Loci sai ratsunsa pidettyä hallinnassaan. Seuraavaksi pyysin ratsukkoa kokeilemaan siirtymistä peruutuksesta suoraan raviin. Peruutus onnistuikin ihan nätisti, mutta kun tuli aika liikkua eteenpäin, Kapu innostui hieman liikaa ja yritti kovasti siirtyä laukkaan. Muutama laukka-askel kerkesikin tulemaan ja senpä vuoksi pyysinkin ratsukkoa yrittämään samaa tehtävää uudelleen. Uudella yrityksellä siirtyminen peruutuksesta raviin onnistuikin ja pyysinkin Locia kehumaan ratsuaan, jotta Kapukin tajuaisi varmasti tehneensä oikein. Loppuvalmennuksen ajan treenasimmekin jokaista helppo b tasoista tehtävää ainakin kertaalleen ja niitä joiden suorittamisessa tuntui olevan vähinkin hankaluutta, treenattiin useampaan otteeseen.

Vähitellen alkoi kumminkin olla aika siirtyä loppuverryttelyihin ja koska päivä oli ollut suhteellisen kuuma, Locikin oli sitä mieltä että tässä vaiheessa oli hyvä lopetella, jotta hän ja Kapu pääsisivät lepäilemään. Koska itselläni oli suhteellisen kiire aikataulu, jätin ratsukon suorittamaan loppuverryttelyitä itsenäisesti ja lähdin itse hoitamaan muutamia paperitöitä kotiin.



Vajakkovalmennus 14.01.2015, valmentajana Kira Korpela, kirj. omistaja

Kira Korpela oli saapunut valmentamaan meitä tallillemme ja aiheena oli kouluosuus. Valmennusaikaa oli varattu puolitoista tuntia, joten myös alku ja loppuverryttelyt sisältyivät siihen. Alkuverryttelyksi Kira teetti meillä hevosen takapään aktivointia vaativia tehtäviä, kuten siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Seuraavaksi jatkoimme laukan nostamisia keskiympyrällä, kunnes nostot olivat teräviä ja pidätteet menivät tarkasti lävitse molempiin suuntiin.

Välikäyntien jälkeen keskityimme suoriin linjoihin. Kira pyysi minua kääntymään lyhyellä sivulla kohti toista lyhyttä sivua, jolloin renkaiden urasta pystyi seuraamaan reitin suoruutta. Jo heti ensimmäisen suoran linjan kohdalla Kira huomautti, että minulla on enemmän hevosta oikeassa ohjassa, kuin vasemmassa ja se vaikuttaa hevosen suoruuteen, vaikkakin linja itsessään oli suora. Säädettyäni ohjat saman mittaiseksi seuraavaa kierrosta varten tulimme uudestaan käynnissä ja Kira kehui korjaamista ja pyysi meitä tulemaan saman tehtävän ravissa. Ensimmäisellä kerralla Kapu pääsi vähän liirailemaan, eikä reitistä tullut mitenkään suora, joten valmentaja kehotti ohjien lyhentämistä ja tällä tavalla saisin Kapun tarvitseman kuolaintuen pysymään tasaisempana ja ohjaus, jarrut ja kaasu toimisivat. Suoruuden löytyessä sekä hevosesta, että reitistä, lisäsimme tehtävään haastavuutta pysähdyksellä keskelle maneesia ja siitä suoraan raviin siirtymisellä. Aluksi Kapu ei suostunut pysähtymään heti, ja Kira kehottikin ottamaan niin monta pysähdystä suoralle linjalle kuin saisin. Pysähdykset alkoivat sujua hyvin, eikä lopulta yhtäkään käyntiaskelta jäänyt enne pysähdystä tai sen jälkeen.

Viimeiseksi siirryimme laukkatyöskentelyyn. Keskityimme laukan työstämiseen hyväksi ja kauniisti pyöriväksi, energiseksi laukaksi. Aluksi Kira pyysi hallittua laukkaa, jossa energiaa olisi eteenpäin liikkumiseen ja siitä lähdimme työstämään sitä enemmän ylös- ja eteenpäin suuntautuvaksi. Oikeakierros tuotti Kapulle hankaluuksi ja pariin otteeseen laukka tippui raville. Lopulta olimme molemmat tyytyväisiä oikeaan laukkaan ja siirryimme vasemman laukan työstämiseen. Vasen laukka osoittautui paljon helpommaksi ja pian pystyimme siirtymään loppuravien pariin. Loppukäyntien aikana Kira kehui yhteistyötämme ja kehui Kapun erinomaista työmoraalia. Hänen ohjeensa jatkon kannalta oli treenata oikeaa laukkaa, varsinkin selästä käsin, jolloin laukan ylläpitäminen olisi helpompaa, samoin ravista pysähtymistä kannattaisi treenata.


Tekstit © Loci
Alegre
Ylläpitäjä
 
Viestit: 254
Liittynyt: 19 Marras 2017, 14:38

Paluu Yleispainotteiset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron